Kotona asustelevat keeshondini
TAIKAHALLAN BILEHILE "Hile"
Hile jäi automaattisesti kotiin, koska olin ajatellut jättäväni Tuiskun pennuista yhen nartun kotiin kasvamaan ja kun yksi ainoa tuli niin mikäs siinä, talossa oli kaksi kessua! Hileä ei nyt ihan heti Tuiskun pennuksi uskoisi, ovat ne niin erilaisia. Hile on paljon rauhallisempi ja parempi keskittymään eikä ees nuole niin äärettömän paljon kuin emänsä. Ihastuttava veijari koiraksi!
Hile on ensimmäinen meillä syntynyt kessu. Pentuna Hile oli varsinainen valaskala tai mursu suorastaan, ainokaisen onni olla yksin emän tissien valtiaana kostautui aikamoisena pyöreytenä... ;D No, on tuo nyt jo ihan sopusuhtainen tapaus, liikunta teki ihmeitä! Ihan isänsä Danin näköinen Hile on ja luonteeltaankin ilmeisesti tullut isäänsä, on nimittäin ehkä hieman kovapäisempi kuin emänsä. Ehdottomasti rauhallisempi se on Tuiskuun verrattuna, jaksaa keskittyä paremmin eikä hösellä koko aikaa. Suunnilleen vuoden ikäisenä Hile pääsi toko-treeneihin mukaan ja osoittautui vallan nopeaoppiseksi ja innokkaaksi tokoilijaksi, tiedä vaikka meidät joskus nähtäisiin ihan oikeissa toko-kokeissa!
. . . . . . . . . .
Tokoon
ei loppuviimein päädytty, koska hurahdin agilityyn ihan
täysillä Hilen osoittautuessa loistavaksi agikoiraksi!
Tekemisen intoa löytyy riittävästi omiin tarpeisiini
nähden ja liikkeet ovat tehokkaat. Siksi taivas
tipahti niskaani sinä päivänä kun kävimme
luustokuvauksissa, nimittäin Hilellä
on kyynärät 1/3 ja lonkat C/C. Ei hyvä juttu
lainkaan! Fyysisistä vioista huolimatta harrastamista en
lopettanut kokonaan, koska Hile rakastaa agia.
Harrastusmäärät ovat pienet ja kisaamassa käymme
todella harvakseltaan. Voi jos tuo koira olisikin täysin terve, se
on niin mun makuuni harrastuskoirana!
Hile Koiranetissä
Näyttelyarvostelut
 Taikahallan Bilehile |
TAIKAHALLAN BILEHILE "Hile" Hile jäi automaattisesti kotiin, koska olin ajatellut jättäväni Tuiskun pennuista yhen nartun kotiin kasvamaan ja kun yksi ainoa tuli niin mikäs siinä, talossa oli kaksi kessua! Hileä ei nyt ihan heti Tuiskun pennuksi uskoisi, ovat ne niin erilaisia. Hile on paljon rauhallisempi ja parempi keskittymään eikä ees nuole niin äärettömän paljon kuin emänsä. Ihastuttava veijari koiraksi!
Hile on ensimmäinen meillä syntynyt kessu. Pentuna Hile oli varsinainen valaskala tai mursu suorastaan, ainokaisen onni olla yksin emän tissien valtiaana kostautui aikamoisena pyöreytenä... ;D No, on tuo nyt jo ihan sopusuhtainen tapaus, liikunta teki ihmeitä! Ihan isänsä Danin näköinen Hile on ja luonteeltaankin ilmeisesti tullut isäänsä, on nimittäin ehkä hieman kovapäisempi kuin emänsä. Ehdottomasti rauhallisempi se on Tuiskuun verrattuna, jaksaa keskittyä paremmin eikä hösellä koko aikaa. Suunnilleen vuoden ikäisenä Hile pääsi toko-treeneihin mukaan ja osoittautui vallan nopeaoppiseksi ja innokkaaksi tokoilijaksi, tiedä vaikka meidät joskus nähtäisiin ihan oikeissa toko-kokeissa!
. . . . . . . . . .
Tokoon
ei loppuviimein päädytty, koska hurahdin agilityyn ihan
täysillä Hilen osoittautuessa loistavaksi agikoiraksi!
Tekemisen intoa löytyy riittävästi omiin tarpeisiini
nähden ja liikkeet ovat tehokkaat. Siksi taivas
tipahti niskaani sinä päivänä kun kävimme
luustokuvauksissa, nimittäin Hilellä
on kyynärät 1/3 ja lonkat C/C. Ei hyvä juttu
lainkaan! Fyysisistä vioista huolimatta harrastamista en
lopettanut kokonaan, koska Hile rakastaa agia.
Harrastusmäärät ovat pienet ja kisaamassa käymme
todella harvakseltaan. Voi jos tuo koira olisikin täysin terve, se
on niin mun makuuni harrastuskoirana! Hile Koiranetissä
Näyttelyarvostelut